Ilisimatusarneq

Nunat allat isigissagaanni sanillersuutitullu atorlugu Nunatta BNP-mik ilisimatusarnermut atuinera annikitsuararsuuvoq. Soorlu EU-mi assersuutitut anguniarneqarpoq ilaasortaasut ataatsimut katillugit pisortatigoortumik namminersortunilu ilisimatusarnermi nutaaliornermilu aningaasaliussat BNP-mi 3%-imik annertussuseqassasut. Danmarkimi pisortaqarfimmi 1% sinnilaarpaat, taakkualu sisamarterutaasa missaat ilisimatusarnermik siunnersuisoqatigiit ingerlataralugit.

Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit tunngaviusumik anguniagaasa ilagaat Nunatsinni inuiaqatigiit ineriartussagunik sapinngisamik paasisimasaqarnerulernissaat najoqqutarineqassasoq Siunnersuisoqatigiillu periusissiaasa pingaarnertut ilagaat Nunarput pisortatigoortumik ilisimatusarnermi BNP 1%-imut qanilliartuaarnissaa.

Namminersorlutik Oqartussat politikkikkut ilisimatusarnermi anguniagaat isiginiassagaanni ilisimatusarneq Nunatsinni ingerlanneqartoq iluaqutaasorlu siuarsarneqarnissaa nukittorsarneqarnissaalu anguniagaavoq.

 

Inatsit tunngavigalugu ukununnga sammisaqarpoq:

  • Ilisimatusarnermi naammassisassatut anguniagaqarnerup ataqatigiissaarneqarnissaa pingaarnerutinnissaalu
  • Nunat akorngini ilisimatusarnermi suleqatigiinnermi Nunatta peqataanera nukittorsarlugu
  • Naalagaaffeqatigiimmi ilisimatusarnermi suleqatigiinnermi Nunatta peqataanera nukittorsarlugu
  • Pisortatigoortumik namminersortullu ilisimatusarnermi suliaqartut suleqatigiinnerat nukittorsarnissaat
  • Kalaallit ilisimatusarnermi inernernik nutaaliornernillu atuinerulernissaat niuernissamullu tunngaviussasoq
  • Nunatsinni ilisimatusarneq tamanut ammasumik akunniliulluni sullissinertaa annertusarneqassasoq